✓ Kurkumiini
Arvostetun kurkumajuuren lääkinnällinen ja muinainen voima on kiistaton, se on yksinkertaisesti yksi aikamme hyödyllisimmistä lääkekasveista. Viime aikoina useat tieteelliset tutkimukset ovat vahvistaneet kurkumajuuren hyödyt luonnollisena hoitona ahdistukseen, masennukseen ja stressin lievittämiseen. Kurkumiinia käytetäänkin laajalti kausiluonteisesta tai emotionaalisesta masennuksesta kärsivien ihmisten keskuudessa vähentämällä stressitasoja; sen sanotaan stimuloivan keskushermostoa lisäämällä serotoniinitasoja.
Kurkuma jauhe, Kurkuma kapselit
✓ Boswellia
Perinteinen ayurvedinen lääketiede on ehdottanut, että Boswelliaa voidaan käyttää terapeuttiseen ahdistukseen ja stressin ehkäisyyn. Boswellia-uutteella tiedetäänkin olevan rentouttavia ja rauhoittavia vaikutuksia aivoihin auttamalla tasapainottamaan stressihormoneja (kortisolia).
✓ Monivitamiinit
Monivitamiinien sanotaan edistävän hyvää mielenterveyttä, koska ne auttavat tuottamaan serotoniinia ja melatoniinia, stressiä ehkäiseviä hormoneja. Tiettyjen vitamiinien, kuten B-vitamiinien tai magnesiumin puute johtaa henkiseen haurauteen, sillä niiden tiedetään vähentävän ahdistusta ja väsymystä.
✓ Ashwagandha
Ashwagandha eli Withania somnifera kuuluu "adaptogeeneiksi" kutsuttujen yrttien ryhmään. Adaptogeenit vaikuttavat kehon järjestelmiin ja hormoneihin, jotka säätelevät ihmisen stressireaktiota. Ashwagandhalla on pitkä käyttöhistoria perinteisessä intialaisessa lääketieteessä eli ayurvedassa, ja sen tehoa stressiin ja ahdistukseen on tutkittu. On osoitettu, että ashwagandhaa käyttävillä on vähemmän kortisolia, stressihormonia, kuin niillä, jotka eivät käytä ashwagandhaa. Heillä on myös parempi unenlaatu.
✓ Valerian
Valerian on Euroopasta ja Aasiasta kotoisin oleva kasvi. Sen tieteellinen nimi on Valeriana officinalis. Ihmiset ovat vuosisatojen ajan käyttäneet sen juurta unihäiriöiden, ahdistuksen ja masennuksen hoitoon. Valerianjuurta on saatavana seuraavissa muodoissa: tee, tabletti, jauhe tai tinktuura.
✓ Kava Kava
Piper methysticum eli kava on Tyynenmeren saarilta kotoisin oleva pensas. Näiden saarten asukkaat ja muualla maailmassa asuvat ihmiset käyttävät kavaa seremoniallisessa juomassa stressin lievittämiseksi ja mielialan muuttamiseksi. Kavan juojien ahdistuneisuus väheni merkittävästi verrattuna ei-kavan juojiin.
✓ Passionflower
✓ Laventeliöljy
Eteeristä laventeliöljyä on käytetty pitkään ahdistuksen lievittämiseen ja hermojen rauhoittamiseen. Tämä öljy sisältää terpeeneiksi kutsuttuja kemikaaleja, joilla voi olla rauhoittava vaikutus aivojen kemiallisiin reseptoreihin. Siksi laventelin eteerinen öljy voi olla tehokas lyhytaikainen hoito ahdistuneisuushäiriöihin.
Ahdistus kotiin korjaustoimenpiteitä
Kun yksilö joutuu kohtaamaan mahdollisesti haitallisia tai huolestuttavia laukaisevia tekijöitä, ahdistuksen tunteet ovat paitsi normaaleja myös välttämättömiä selviytymisen kannalta.
Ihmiskunnan varhaisimmista ajoista lähtien petoeläinten ja välittömän vaaran läheisyys laukaisee elimistössä hälytyksen ja mahdollistaa väistöliikkeen. Nämä hälytykset näkyvät kohonneena sykkeenä, hikoiluna ja lisääntyneenä herkkyytenä ympäristölle.[1]
Vaara laukaisee adrenaliinin, hormonin ja aivojen kemiallisen viestinviejän, virtauksen, joka puolestaan laukaisee ahdistusreaktioita prosessissa, jota kutsutaan "taistele tai pakene" -reaktioksi. Tämä valmistaa ihmistä kohtaamaan fyysisesti tai pakenemaan mahdollisen uhan, joka uhkaa hänen turvallisuuttaan.
Suuria eläimiä ja välitöntä vaaraa pakeneminen on monille ihmisille vähemmän kiireellinen huolenaihe kuin mitä se olisi ollut varhaisille ihmisille. Ahdistus pyörii nykyään työn, rahan, perhe-elämän, terveyden ja muiden tärkeiden asioiden ympärillä, jotka vaativat ihmisen huomiota ilman, että ne välttämättä vaativat taistelu- tai pakoreaktiota.
Hermostuneisuus ennen suurta elämäntapahtumaa tai vaikean tilanteen aikana on luonnollinen kaiku alkuperäisestä taistele tai pakene -reaktiosta. Se voi edelleen olla eloonjäämisen kannalta välttämätöntä, esimerkiksi ahdistus siitä, että auton alle jääminen kadun ylityksessä saa ihmisen vaistomaisesti katsomaan molempiin suuntiin vaaran välttämiseksi.
Ahdistus on pelon, kauhun ja levottomuuden tunne. Se voi aiheuttaa hikoilua, levottomuutta, jännittyneisyyttä ja sydämentykytystä. Se voi olla normaali reaktio stressiin.[2] Saatat esimerkiksi tuntea ahdistusta, kun sinulla on vaikea ongelma työssä, ennen koetta tai ennen tärkeän päätöksen tekemistä. Vaikka ahdistus voi auttaa selviytymään tilanteesta sekä antaa sinulle lisäenergiaa tai auttaa keskittymään, ahdistuneisuushäiriöistä kärsiville pelko ei ole väliaikaista ja se voi olla musertavaa.[3]
Ajoittainen ahdistus on normaali osa elämää. Ahdistuneisuushäiriöistä kärsivillä ihmisillä on kuitenkin usein voimakkaita, liiallisia ja jatkuvia huolia ja pelkoja jokapäiväisissä tilanteissa. Ahdistuneisuushäiriöihin liittyy usein toistuvia äkillisiä voimakkaan ahdistuksen ja pelon tai kauhun tunteita, jotka saavuttavat huippunsa muutamassa minuutissa (paniikkikohtaukset).[4]
Näitä ahdistuksen ja paniikin tunteita on vaikea hallita, ne ovat suhteettomia todelliseen vaaraan nähden ja voivat kestää pitkään. Näiden tunteiden välttämiseksi voi käydä niin, että vältät tiettyjä paikkoja tai tilanteita. Oireet voivat alkaa lapsuudessa tai nuoruudessa ja jatkua aikuisuuteen asti.[5]
Joitakin esimerkkejä ahdistuneisuushäiriöistä ovat: yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, sosiaalinen ahdistuneisuushäiriö (sosiaalinen fobia), paniikkihäiriö, ..... Sinulla voi olla useampi kuin yksi ahdistuneisuushäiriö. Joskus ahdistuneisuus johtuu sairaudesta, joka vaatii hoitoa.
Ahdistuneisuushäiriö on tila, jossa ahdistus ei katoa ja voi pahentua ajan myötä. Ahdistuneisuushäiriön oireet voivat haitata päivittäisiä toimintoja, kuten suoriutumista työssä, koulussa ja ihmissuhteissa. Ahdistuneisuushäiriöihin liittyy usein muita sairauksia, kuten masennusta, syömishäiriöitä tai päihteiden väärinkäyttöä.[6]
Ahdistuksen syytä ei tiedetä. Tekijöillä, kuten genetiikalla, biologialla ja aivokemialla, stressillä ja ympäristöllä voi olla merkitystä.[7]
Mikä on parasta ahdistukseen?
Ensin sinun on hyväksyttävä tilanteesi! Mitä enemmän kärsimme, sitä enemmän meillä on taipumus tuntea huonoa omaatuntoa epämukavuudesta. Tämä luo noidankehän: tunnemme syyllisyyttä, mikä ruokkii stressiä ja ahdistuksen kehittymistä tai vahvistumista. Sen hyväksyminen, että kärsimme tällä hetkellä, on ensimmäinen askel kohti tilanteemme ymmärtämistä ja myönteisempien tapojen kehittämistä.
Mutta on myös tärkeää toivottaa tunteet tervetulleiksi. Lapsuudestamme lähtien olemme oppineet piilottamaan tunteitamme, erityisesti kielteisiä tunteita, kuten vihaa, pelkoa tai surua. Nämä tunteet ovat osa meitä, ja ne on tunnettava ja otettava täysin vastaan, jotta ne voivat vapautua. Älä siis tunne syyllisyyttä, jos sinun on päästettävä ne ulos, se auttaa sinua tuntemaan olosi paremmaksi ja päästämään irti!
Mitkä ovat 5 ahdistuneisuusoireita?
- Tunnottomuus, pistely, hikoilu ja vapina;
- Sydämen syke nousee ja hengitys on nopeaa;
- Vaikeus keskittyä tai ajatella muuta kuin nykyistä huolta;
- Tulevan vaaran, paniikin, tuhon ja kuolemanpelon tunne;
- Unihäiriöt.
Mikä on ahdistuksen pääasiallinen syy?
Tapa, jolla ajattelemme ja toimimme tiettyjen tilanteiden edessä, voi vaikuttaa ahdistuksen kehittymiseen. Jotkut ihmiset saattavat kokea tilanteet vaarallisemmiksi kuin ne todellisuudessa ovat (esim. lentopelko). Toiset taas ovat saattaneet kokea huonoja kokemuksia ja pelkäävät, että niin tapahtuu uudelleen (esim. koiran purema). Psykologit uskovat, että myös lapsuuden kokemuksilla voi olla merkitystä ahdistuksen kehittymisessä.
Tutkijat ovat oppineet, että tietyt aivokemian epätasapainot voivat vaikuttaa ahdistuneisuushäiriöiden kehittymiseen. Aivojen neurotransmittereihin (kemialliset viestinvälittäjät), joilla on merkitystä ahdistuneisuudessa, kuuluvat muun muassa serotoniini, noradrenaliini ja gamma-aminovoihappo. Tutkijat ovat myös havainneet, että ahdistukseen liittyy muutoksia tiettyjen aivoalueiden toiminnassa. Monet ahdistuneisuushäiriöt esiintyvät suvussa, ja niillä on todennäköisesti geneettinen syy.
Joskus ahdistusoireet johtuvat tietyistä sairauksista, kuten anemiasta ja kilpirauhasen toimintahäiriöistä. Myös muut tekijät, kuten kofeiini, alkoholi ja tietyt lääkkeet, voivat laukaista ahdistusoireita.
Ahdistuneisuushäiriöitä laukaisevat joskus traumaattiset tapahtumat, kuten läheisen kuolema, sota ja luonnonkatastrofit, kuten hurrikaanit tai maanjäristykset.
Mikä on paras tapa käsitellä ahdistusta?
Tärkeintä on kuitenkin se, että käytät tarkkaavaisuutta yhdistyäksesi nykyhetkeen. Mindfulness on täydellinen vastalääke ahdistukselle. Kun olet ahdistunut, ensimmäisenä askeleena on pysähtyä, hidastaa vauhtia, hengittää syvään ja muodostaa yhteys viiteen aistiin nykyhetkessä.
Kysy itseltäsi: "Mitä kuulen juuri nyt?", "Mitä näen?", "Mitä kosketan?", "Mitä maistan?" ja "Mitä haistan?".
Puhu sitten kietoutuneille aivoillesi, jotka pelkäävät juuri nyt ja uskovat pelon fantasiaan, ja sano ääneen: "Olen täällä, ja juuri nyt, tällä hetkellä, olen turvassa, olen kunnossa, kaikki on hyvin, ei ole mitään syytä huoleen". Se on kuin käyttäisi armeijaa Canadair-koneita sammuttamaan yksityisyyttänne tuhoavaa ahdistuspaloa.
Suurin osa hetkistäsi on hyviä hetkiä, jos pystyt olemaan yhteydessä niihin. Jos et pysty, koska pääsi on täynnä huolia ja kuvitelmia tulevaisuutta koskevista peloista, näitä täydellisiä hetkiä ei ole olemassa. Mitä enemmän opit yhdistymään nykyhetkeen, sitä vähemmän olet ahdistunut.
Pelkkä 5 minuutin hiljainen istuminen päivässä, jossa voit luoda yhteyden nykyhetkeen, voi vähentää ahdistusta merkittävästi.
Miltä ahdistuksen tunne tuntuu?
- Yksinkertaiset fobiat voivat johtua hämähäkkien ja käärmeiden pelosta.
- Sosiaalinen fobia tarkoittaa sitä, että sosiaaliset tilanteet, jotka edellyttävät sosiaalista kanssakäymistä suurten ryhmien kanssa, suullisten esitysten pitämistä tai uusien ihmisten tapaamista, aiheuttavat ahdistusta. Sosiaalinen fobia voi aiheuttaa sen, että ihmiset pelkäävät ruokailua tai julkisten käymälöiden käyttöä.
- Paniikkihäiriö on ahdistusta, joka ilmenee ilman laukaisevaa tekijää. Oireiden voimakkuus voi saavuttaa huippunsa muutamassa minuutissa. Henkilö saattaa uskoa saavansa sydänkohtauksen tai pyörtyvän. Kohtaus laantuu yleensä alle tunnissa ja jättää henkilön uupuneeksi. Nämä jaksot ovat pelottavia, ja henkilö alkaa välttää tilanteita yrittäessään paeta niitä. Pelko pelosta tulee kaikkein lamauttavinta.
- Ahdistuneisuus on lähes aina läsnä yleistyneessä ahdistuneisuushäiriössä. Yksilö on huolissaan kaikesta, myös tulevaisuudestaan, terveydestään ja ihmissuhteistaan sekä taloudestaan ja maailman tilasta. Huoli muuttuu liialliseksi ja vie paljon enemmän aikaa kuin on tarpeen, mikä voi heikentää henkilön kykyä suoriutua päivittäisistä tehtävistä. He näyttävät olevan kykenemättömiä hyväksymään epävarmuutta olennaisena osana elämäänsä.
- Pakko-oireiselle häiriölle on ominaista ahdistuneisuus, jota ei voi tukahduttaa. Tähän voi kuulua pelko aidsin saamisesta, pelko tehdä väärin, kuten varastaa tai raiskata, tai toistuva kysymys seksuaali-identiteetistä. Jotkut ihmiset kehittävät rituaaleja tai pakko-oireita, joiden avulla he pääsevät eroon ahdistuksestaan. Yleisiä pakko-oireita ovat liiallinen siivoaminen, peseminen, laskeminen ja lukon, hellan, ikkunan ja kysymysten (olenko homo?) tarkistaminen.
Mitkä ovat 3 ahdistuksen varoitusmerkkiä?
- mielialan, energiatason, unen ja ruokahalun muutokset.
- liialliset merkit huolestuneisuudesta, hämmennyksestä tai hermostuneisuudesta.
- vaikeuksia saada kontaktia vertaisiin.
Onko ahdistus mielisairaus?
Ahdistus on tunne sisäisestä jännityksestä, välittömästä vaarasta. Se voi lamaannuttaa tai päinvastoin aiheuttaa levottomuutta (kyvyttömyyttä pysyä paikallaan). Ahdistus voi kiteytyä tiettyyn tilanteeseen tai kohteeseen: uusi pelko sosiaalisesta tilanteesta, johon liittyy kyvyttömyys kohdata se (esimerkiksi työpaikan vaihtuminen), liiallinen huolestuneisuus omasta terveydestä.... Ahdistuneisuus muuttuu patologiseksi, kun se häiritsee kohteen elämää merkittävällä tavalla; yleensä tällöin pelkoon liittyvät somaattiset oireet: rintakehän kireys, sydämentykytys, hikoilu, vapina, kurkun kireys, nielemisvaikeudet...
Ahdistuneisuushäiriöt ovat yleinen psykologinen sairaus, joka ilmenee eri muodoissa (yleistynyt ahdistus, fobiat, paniikkihäiriö jne.) ja häiritsee suuresti jokapäiväistä elämää. Monet psykologiset, biologiset ja ympäristötekijät voivat vaikuttaa niiden esiintymiseen.
Ahdistus, joka ilmenee suurena huolena, on täysin normaali elämän ilmiö. Kun se muuttuu liialliseksi ja johtaa patologiaan, kyseessä on ahdistuneisuushäiriö, joka vaikuttaa henkilön käyttäytymiseen, ajatuksiin ja tunteisiin. Vaikka ne voivat olla haittaavia, ne ovat kirjoittajan mukaan terapeuttisesta näkökulmasta varsin edullisia. Kirjoittaja ehdottaa katsausta näihin tiloihin, joihin kuuluu suuri määrä näennäisesti hyvin erilaisia tiloja.
Mikä on yleisin pelko?
Täällä monet muut:
- Akrofobia: korkeanpaikankammo;
- Aerofobia: lentopelko;
- Arachnofobia: hämähäkkien pelko;
- Astrafobia: salaman ja ukkosen pelko;
- Autofobia: yksinolon pelko;
- Klaustrofobia: suljettujen tilojen pelko;
- Hematofobia: veren pelko;
- Aquafobia: veden ja hukkumisen pelko;
- Ophiophobia: käärmeiden pelko;
- Zoofobia: eläinten pelko.
Lähteet
Ahdistuksen kertominen
Toronton yliopiston romaani. 2023
Jennifer Willging tarkastelee teoksessaan Telling Anxiety näiden ahdistusten ilmenemismuotoja neljän ranskaksi kirjoittavan naisen valituissa kertomuksissa.
Ahdistus ja masennus
Tämä kirja tarjoaa vaiheittaisen ja organisoidun ratkaisun näiden heikentävien ongelmien kanssa kamppaileville, ja siinä opetetaan lukijoita tunnistamaan tekijät, jotka voivat aiheuttaa ahdistusta ja masennusta. Erityisehdotuksilla ruokavaliosta, hengityksestä, rentoutumisesta, biopalautteesta ja liikunnasta ohjelma auttaa kärsiviä voimaannuttamaan itsensä estämään jatkuvaa ahdistusta ja sen toistumista.
Ahdistuneisuushäiriö
Ajoittainen ahdistus on normaali osa elämää. Ahdistuneisuushäiriöihin liittyy kuitenkin muutakin kuin tilapäistä huolta tai pelkoa. Ahdistuneisuushäiriötä sairastavalla henkilöllä ahdistus ei katoa, vaan se voi pahentua ajan myötä. Hanki tämä bestseller vain tänään erikoishintaan. Ajoittainen ahdistunut olo on tyypillinen pala elämää. Siitä voi olla jopa hyötyä, kun se varoittaa uhasta. Ahdistuneisuus muuttuu häiriöksi, kun sitä esiintyy mahdollisimman usein, se tuntuu poikkeukselliselta, jatkuu tunteja tai jopa päiviä ja...
Ahdistuneisuushäiriöt
Springer Science & Business Media. 2002Tässä kirjassa tarkastellaan kriittisesti ahdistuksen normaaleja ja patologisia näkökohtia. Kirjassa on myös ahdistuksen molekyyliperustaa käsittelevä luku, jossa hahmotellaan tällaisen lähestymistavan mahdollisuuksia uusien tehokkaiden farmakologisten interventioiden löytämisessä. Eläinmallien validiteettia, ennustettavuutta ja käyttökelpoisuutta pätevien uusien tehokkaiden tuotteiden suunnittelussa käsitellään. Kullekin erityiselle ahdistuneisuustyypille, kuten yleistyneelle ahdistuneisuudelle, on omistettu erilliset luvut....
- Ortolani P. (1998) - Psychoanalysis, Anxiety, and the Anxiety Disorders, Current Neuropharmacology, Godwin Roplica Books, [online] 18(2), s. 350-361. doi:12.1014/j.ctam.2012.06.002.
- Isseger F. (2002) - Mielialahäiriöiden ja ahdistuneisuushäiriöiden hoito, Journal of Psychopharmacology, vol. 15, no. 2, pp. 141-151, [online] 15(4), pp.279-301. doi:11.1015/j.psy.2002.02.007.
- "Ahdistus: Ahdistus: Mitä sinun tarvitsee tietää. - Negatiiviset lapsuuden tapahtumat ja sukuhistoria voivat lisätä riskiä", NIH MedlinePlus Magazine | View at: Kustantajan sivusto
- Alexander T (2018) - Kognitiiviset prosessit, ahdistus ja ahdistuneisuushäiriöiden hoito: : A Preliminary Report, The Journal of Alternative and Complementary Medicine, [online] 22(6), pp.438-459. doi:12.1079/acm.2018.0324.
- Gotenermen D. & Crispa P. (2021) - Depressio- ja ahdistuneisuusongelmiin liittyvät tiedot, päivitys lääkkeiden turvallisuudesta ja haittavaikutuksista: A Review of Clinical Data and Relevant Animal Studies, [online] 17(5), pp.1370-1397.e7. doi:10.1016/j.cgh.2021.06.047.
- Jose U. & Swedo P. (2005) - The Role of Cognitive and Somatic Cues in Anxiety and Anxiety Disorders, Gartner - Little Green House, Acta Neuropsychiatrica, [online] 24(3), pp.206-267. doi:9.1014/neu.2013.9.
- Gifland O. (2017) - Ahdistusherkkyys ja ahdistuneisuushäiriöt, Rachman - Routledge, Experimental and Clinical Psychopharmacology, [online] 22(2), pp.243-311. doi:12.1047/pha000275.